MLB:n sunnuntaikortti on vahvistettavissa virallisesta schedule-rajapinnasta, ja se tekee päivän lukemisesta tavallista selkeämmän. Kun ohjelmassa on paljon otteluita, tärkeintä ei ole pelata kaikkea yhdessä nipussa, vaan erottaa päivä kahteen aikaisempaan ja myöhäisempään syöttöikkunaan.
Bostonin ja Baltimoren ottelu on päivän ensimmäisiä ankkuroiden kohteita, ja Texasin ja Athleticsin kohtaaminen tarjoaa myöhemmin iltapäivällä toisen selkeän verifioidun viitepisteen. Molemmat ovat sellaisia pelejä, joissa lineup-tieto ja mahdolliset viime hetken syöttäjämuutokset voivat liikuttaa ensimmäistä hintaa nopeasti. Siksi niihin ei kannata suhtautua pelkkänä staattisena rivinä, vaan osana laajempaa päivän rytmiä.
Juuri tällaisessa kortissa kurinalaisuus on usein tärkeämpää kuin kohteiden määrä. Aikaiset pelit kertovat yhdestä markkinaympäristöstä, myöhäiset taas toisesta, ja niiden väliin mahtuu useita hetkiä, joissa tiedot ehtivät tarkentua. Kun tätä käyttää oikein, sunnuntai ei tunnu kaoottiselta vaan hallittavalta.
Kerroinkuningas-näkökulmasta päivän arvo ei synny pakottamalla suosikkeja tai paketoimalla jokaista ottelua samaan näkökulmaan. Parempi lähtökohta on hyväksyä, että virallinen ohjelma tarjoaa kaksi eri ikkunaa, ja valita niistä vain ne hetket, joissa tieto on oikeasti tarpeeksi hyvä.